Metsäagilitya ja tokoilua

Metsäagility, uusin aluevaltauksemme. Olen joutunut käyttämään jonkinlaista luovuutta agility-harjoitteiden tekemisessä, koska meillä ei ole mahdollisuutta omatoimiseen halliharjoitteluun. Niinpä olen hyödyntänyt lähellä olevaa metsäpalstaa agilityn ohjausharjoitusten tekemisessä. Sainpa pienellä tuunauksella tehtyä yhden esteenkin, grandioso! Ohjausharjoitteet ovat olleet seuraavanlaisia:

• Yhden puun kierto. Lähetys viereltä puun kierton ja toistoja molempiin suuntiin. Nämä toimivat jo melko hyvin. Etäisyys on vaihdellut noin kahdesta metristä viiteen metriin. Kriteerinä on ollut irtoaminen käskystä ja ohjaajan osoittamaan kiertosuuntaan.
• Kahdeksikko. Kahden toisistaan noin kolmen metrin etäisyydellä olevan puun avulla. Toistoja molempiin suuntiin ja kriteerinä tässäkin irtoaminen ohjaajan käskystä sekä ohjaajan osoittamaan kiertosuuntaan. Nämä sujuvat jo mallikkaasti ja vauhti on välillä todella kova.
• Välistävedon harjoittelu neljän lähekkäin olevan puun avulla. Lähetys kahden puun väliin, jonka jälkeen välistäveto ja ohjaus taas kahden puun väliin. Palkka lentää takaa Ramon etenemissuuntaan. Älysin onneksi tehdä harjoitteen ensimmäisen kerralla hitaasti läheltä ohjaten ja namilla palkaten, koska mistäpä tuo perropoika olisi voinut tietää, että haluankin sen noiden kaikkien puiden kiertämisten jälkeen menevän kahden männyn välistä:) Tätä on kokeiltu vasta pariin otteeseen 2 x 3 ja 2 x 5 toistoina. Toisella harjoituskerralla sain mielestäni välistävedon liikkeenä sellaisena kuin sen todennäköisesti pitäisi olla radallakin.
• Tuunaamallani luonnonesteellä olemme harjoitelleet ainoastaan esteelle irtoamista.
• Sylikäännöksen osalta olemme harjoitelleet ainoastaan tekniikkaa. Ramo tulee yleensä lähelle vauhdilla ja kääntyy tällöin helposti ohjaajaan päin. Kääntyminen ohjaajaan päin lienee koiralle luontevampi vaihtoehto, mutta saattaa syytä olla myös ohjauksessani. Todennäköisintä kuitenkin on, että emme ole tätä vaan yksinkertaisesti vielä tarpeeksi harjoitelleet.

On tuo jotenkin säälittävää, mutta hauskaa meillä on ja se on pääasia. Saattaa siinä satunnainen kulkija hetken ihmetellä, että jo on huvit, koira kiertelee puita ja pipopää hihkuu välillä riemusta. Seuraava ohjattu agility-harjoitus meillä on vasta reilu viikon päästä, joten metsä toimii tulevalla viikollakin harjoituskenttänä. Pitää vaan varmaan vaihtaa puita välillä, koska viimeksi Ramo näppäränä perrona suunnisti omatoimisesti meidän kahdeksikko mäntyjen viereen odottamaan, että eiköhän aloiteta vispaaminen taas.

Tokoilun osalta olemme jatkaneet seuruun harjoittelua. Edetään tuskallisen hitaasti, mutta edetään kuitenkin. Sen lisäksi ohjelmassa on ollut liikkeestä seisomisen ja istumisen harjoittelua sekä paikallamakuun ja noudon harjoittelua. Liikkestä seisominen toimii hyvässä vireessä mielestäni todella hyvin eli Ramo pysähtyy nopeasti ja jää odottamaan paikoilleen. Liikkestä istumisessa liikevarmuus on edellistä selvästi huonompi. Ramo saattaa tarjota istumisen sijaan seisomista tai maahan menoa. Olen miettinyt, että onko käskysanojen erottelu sittenkään vielä riittävällä tasolla? Harjoittelimme jokin aika sitten asennon vaihtoja, mutta nyt emme ole vähään aikaan harjoitusta tehneet eli otetaan ohjelmaan, josko se parantaisi asiaa. Paikallamakuu sujuu hyvin häiriöttömässä ympäristössä eli kotona sisällä. Tahvo-kissa tosin toimii välillä häiriönä eli kulkee lattialla makaavan Ramon edestä todella hitaasti. Sisällä tehdyissä paikallamakuun harjoitteissa olemme harjoitelleet lähinnä liikkeen kestoa. Noudon osalta olemme vaiheessa, jossa Ramo nostaa noutokapulan ja antaa sen minulle. Ramo tarttuu kapulaan mielellään, mutta se myös annetaan minulle vauhdilla. Jos hidastelen kapulan ottamisessa, aloittaa Ramo kapulalla "mälläämisen". Olen yrittänyt saada rauhallisuutta kapulan pitämiseen tekemällä pelkästään pito-harjoituksia. Jokseenkin haastavaa, Ramo tarttuu voimalla ja innokkaasti kapulaan ja minä "väijyn" pääsyä palkkaamaan siitä hetkestä, jona kapula on mielestäni oikeassa paikassa ja ote rauhallinen. Taidamme kummatkin olla yhtä täpinöissä, joten lienee parasta vaihtaa noutokapulan johonkin muuhun esineeseen ja yrittää saada sitä kautta harjoitteesta rauhallisempi.