perjantai 10. huhtikuuta 2009

Raviurheilua

Ramo pääsi tänään mukaani pääsiäisraveihin Metsämäen raviradalle. Olin etukäteen uumoillut, että perro-poikaa eivät kaviouralla kiitävät hevoset jaksaisi pitkään kiinostaa, mutta toisin kävi. Ramo osoittautui varsinaiseksi raviurheilun ystäväksi. Jos jäin seuraamaan lähtöä, niin vieressäni istui radalle tarkaavaisesti tuijottava perro-poika, jonka katse pysyi hevosissa lähdöstä aina maaliin tuloon saakka. Pelivihjeitä koiruus ei harmikseni osannut antaa :)

Aurinkosen sään ja raviurheilusta nauttimisen lisäksi tein raviradan katsomoalueella toko-harjoituksen, kun oli kerran sopivasti häiriöitäkin tarjolla. Tein alkuun 4 eripituista (10-30 askelta) seuraamisaharjoitusta, kaksi kytkettynä ja kaksi vapaana. Seuruuseen tuli välillä, muutamaan askeleen ajaksi, hieman liikaa väljyyttä, mutta Ramo ei kuitenkaan edistänyt ja asento pysyi suorana. Kontakti oli kaikissa harjoitteissa erinomainen. Seuruun lisäksi tein jäävistä liikkeistä seisomaan jäämistä 3 x 5 sarjat. Ensimmäisessä harjoitteessa etenin vain yhden askeleen ja toisessa sekä kolmannessa vaihtelevasti kaksi tai viisi askelta. Noin 70 % pysähdyksistä oli mielestäni hieman hitaita, mutta ei kuitenkaan tällä kertaa hiipinyt perääni pysähdyksen jälkeen. Harmitti, kun en tajunnut ottaa lelulla pysähdy nopeasti -leikkiä ennen harjoitusta. Olisikohan se tehnyt pysähdyksistä "täpäkämpiä"? Lähdön mittaisen tauon jälkeen tein vielä katsomon edessä kaksi paikallamakuun harjoitusta. Koska tilanne oli meidän tasoomme nähden aika vaativa, asetin kriteeriksi ainoastaan rauhallisen paikalla makaamiseen häiriöistä huolimatta. Häiriöinä olivat kaviouralla ravaavat hevoset, kuulutukset, ohi kulkevat ihmiset, lähellä seisoskelevat ihmiset ja noin 10 metrin päässä vieras koira. Ensimmäisessä harjoitteessa kesto 30 sekunttia ja toisessa uskalsin venyttää ajan välipalkkauksin kokonaiseen puoleentoista minuuttiin. Hienosti Ramo pysyi paikoillaan ja oli suurimmaksi osaksi myös levollisen sekä rauhallisen oloinen.

Harjoitustuokiomme aikana hoksasin, että raviyleisö tarjoaisi oivallisen tilaisuuden harjoitella suhtautumista henkilöryhmiin ja kontaktin pitämistä häiriöiden alla. Helpotin asioita siten, että en vaatinut seuraamista, vaan ainoastaan vierellä (hihna löysällä) kulkemista ja tiivistä kontaktin pitämistä häiriöistä huolimatta. Pujottelimme yhden lähdön ajan yksittäisten ihmisten ja erikokoisten ihmisryhmien lomitse niin läheltä kuin nyt vaan kehtasin kurvailla. Loistava suoritus Ramolta, kontakti pysyi paria lyhyttä katkoa (lapsi ilmapallon kanssa ja lapsi jäätelötuutin kanssa) lukuun ottamatta, ja meno oli muutoinkin perromaisen terhakasta. Ravien aikana käväisimme myös tutustumassa katsomotiloihin, kuljettiin katsomon melko jyrkkiä portaita ja penkkirivien välissä. Sujui ongelmitta, kuten odotinkin. Ramon käyttäyminen raviradalla yllätti minut sikäli, että olin odottanut jonkinlaista säheltämistä ja säntäilyä, mutta vieraat äänet ja ihmiset eivät tuntuneet koiruutta mitenkään ihmetyttävän tai stressaavan. Ravireissu kruunattiin seuraamalla päivän viimeinen lähtö aivan kaviouran reunalla. Jestas, mutta se oli jo vähän jänskää!

Ei kommentteja: