Syysflussasta voi seurata jotain kivaakin. Kun minuun reilu viikko sitten iskenyt flussa esti ennakkoon suunnitellut canicross-harjoittelut, treenailimme lähinnä tokoliikkeitä, jotta ohjaajan ei tarvinnut hirmuisesti liikkua. Sen seurauksena eräs tuttavani sai innostettua minut tutustumaan nyt viikonloppuna uuteen lajiin nimeltä Rally-tottelevaisuus. Se on Yhdysvalloissa 2000-luvun alussa kehitetty koiraurheilulaji. Lajin kehittäjä on Charles L. "Bud" Kramer. Suomessa lajia tekee tunnetuksi tammikuussa 2009 perustettu Suomen Rally-Tokoliitto ry. Rally-Tokossa kilpaillaan neljässä eri tasoluokassa. Alokas-, avoin-, voittaja- ja valioluokassa. Alokasluokka suoritetaan koira kytkettynä hihnaan, avoin-, voittaja- ja valioluokka vapaana. Tasoluokasta riippuen kilparadalla, jonka koko on noin 15 x 20 metriä, on 10-20 tehtäväkylttiä. Kylttien välimatka on noin 3 -5 metriä. Tehtävinä on esimerkiksi istumista, käännöksiä, pujottelua, pysähtymistä, askelia eteen, taakse ja sivulle, estehyppyjä, maahan menoja ja paikalla oloa. Osa liikkeistä on samoja kun virallisessa tottelevaisuuskokeessa. Tehtävästä toiseen siirrytään seuraamisessa, mutta ei vaadita täydellistä seuraamista jatkuvassa kontaktissa. Koira ei kuitenkaan saa merkittävästi edistää, jätättää tai irrota sivusuunnassa. Vähiten virheitä tehnyt koirakko on kilpailun voittaja. Jos saman virhepistemäärän omaavia koirakoita on useita, nopeiten radan suorittanut koirakko on voittaja.
Kilpailussa jokainen koirakko saa radalle lähtiessään 100 pistettä ja tuomari vähentää pisteitä jokaisesta huomaamastaan virheestä. Virheitä ovat muun muassa alokasluokassa hihnan lukon nouseminen (remmin kuuluu olla täysin löysä), koiran liika vinous, koiran liian hidas tai myöhäinen liike, koiran haluttomuus tai koira haistelee maata tai koskee kyltteihin. Sitä vastoin koiran kehuminen ja innostaminen on sallittua. Hyväksytyssä suorituksessa on vähennysten jälkeen yli 70 pistettä. Kolmella hyväksytyllä suorituksella koirakko siirtyy seuraavaan tasoluokkaan. Kilpailu alkaa rataantutustumisella, jossa tuomari kiertää kilpailijoiden kanssa radan läpi ja kertoo kuinka liikkeet tulisi suorittaa ja mitä asioita hän pitää tärkeänä. Rataesittelyn jälkeen ohjaajilla on vielä mahdollisuus tutustua rataan itsenäisesti. Kukin koirakko suorittaa radan yksitellen ennalta määrätyssä järjestyksessä. Tietoa lajista löytyy muun muassa Suomen Rally-Tokoliiton sivuilta osoitteesta http://www.rally-toko.fi/
Tutustumisen perusteella sanoisin, että lajissa yhdistyy hauskalla tavalla tottelevaisuus ja agility. Tutustuin Ramon kanssa Rally-tokon alokasluokan tehtäviin lauantaina ja tänään osallistuimme murphyn lakia uhmaten epävirallisiin kisoihin mölliluokassa. Tuloksena hyväksytty suoritus pistein 88/100. Virhepisteitä napsimme kylttien koskettamisista ja nuuhkaisuista. Sain juuri sitä mitä tilasinkin, Ramo näki kyltit ensimmäistä kertaa radalla ja olihan niitä sitten aivan pakko ohimennen nuuhkaista, snifh! Sain luvan tehdä radan möllikilpailun päätyttyä uudestaan ja uusinnassa kyltit eivät enää arvatenkaan kiinnostaneet.
Agilityn ohjatuissa treeneissä harjoiteltiin edellisellä viikolla ohjausteemoista lähinnä takaakiertoa ja sylkkäriä. Molemmat toimivat tuolla kertaa melko hyvin ts. saatiin onnistuneita toistoja enemmän kuin epäonnistuneita. Viime viikon agilityn ohjattu treeni jäi sairastelun vuoksi väliin, mutta huomenna mennään taas intoa puhkuen ohjattuun treeniin. Omatoimiharjoittelussa ollaan jatkettu pujottelu- ja kontakti-teemoilla. Joskin niidenkin harjoittelussa ei pysytty suunnitelluissa harjoittelumäärissä.
Jäljestyspuolella elättelin toiveista päästä mukaan tänä viikonloppuna pidettyyn Mejä-kokeeseen, mutta valitettavasti emme mahtuneet mukaan. Edellisen viikon tiistai-iltana tehtiin pitkästä aikaa henkilöjälki pellolle. Tavoitteena oli saada nenä alas ja ilmaista esineet. Molemmat tavoitteet toteutuivat ja jäljestysvauhtikaan ei noussut liian kovaksi. Torstai-iltana tehtiin esineruutu-harjoitus, jossa keskityttiin esineiden hallittuun luovuttamiseen. Esineitä oli kaikkiaan kuusi, joista neljän kohdalla luovutus alkoi jo hitusen muistuttaa sellaista kuin sen käsitykseni mukaan pitäisi ollakin. Kaksi ensimmäistä esinettä Ramo kävi "viskaamassa" vauhdilla noin metrin päähän ja ryntäsi päinvastaisesta käskystä huolimatta etsimään seuraavaa esinettä! Ruudussa tuo "penneli" pysyi hienosti, kävi kerran ulkona toiselta sivulta ja kerran takalinjalta, mutta palasi molemmilla kerroilla nopeasti takaisin. Edellisenä lauantaina tehtiin henkilöjälki-harjoitus, jossa teemana kulmat ja esineet. Kulmat menivät ok, mutta viidestä kepistä yksi jäi maastoon, vaikka Ramo oli siinä kohtaa aivan jäljen päällä.
Loppuun vielä Eevalle, Roopelle ja "tytöille" iso kiitos Ramon hoidosta! Viime viikon maanantai "tyttöjen" kanssa oli todennäköisesti perro-pojalle "taivas", illalla olohuoneessa maata retkotti selällään tyytyväisenä huokaileva ja kuorsaava "Romeo".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti